Arvernit

Gergovian rauniot.

Arvernit olivat gallialainen heimo, joka asui nykyisessä Auvergnessa, Loiren ja Garonnen välisellä alueella.[1] Heidän tärkein linnoituksensa oli Gergovia (nykyisin Clermont-Ferrand). Arvernit olivat pitkään koko Gallian johtava heimo, mutta vuonna 123 eaa. roomalaiset löivät heidät, minkä jälkeen heidän vaikutusvaltansa heikkeni. Johtaviksi heimoiksi nousivat heedut ja sekveenit.

Gallialaisten kuuluisin heimopäällikkö Vercingetorix kuului arverneihin. Vercingetorix johti 53–52 eaa. gallialaisten viimeistä suurta kansannousua roomalaisia vastaan. Julius Caesar löi lopulta Vercingetorixin Alesian piirityksessä.

Poliittisen itsenäisyytensä menetettyään arvernit kuitenkin vaurastuivat ja saivat Rooman vallan aikana provinssiyhteisön etuoikeutetun aseman (civitas libera). Gootit valloittivat vuonna 475 arvernien pääkaupungin Augustonemetumin. [1]

Lähteet

  • Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet

  1. ↑ a b Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 61

Aiheesta muualla

  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Arvernit Wikimedia Commonsissa
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.