Autistien oikeuksien liike

Black Lives Matter protest against St. Paul police brutality
St. Paul, Minnesota, 20.9.2015. Noin sata mielenosoittajaa sulki raitiotien raiteilla maaten autistiseen Marcus Abramsiin kohdistuneen poliisiväkivallan johdosta. Poliisi pidätti 17-vuotiaan Abramsin väkivaltaisesti elokuun lopulla 2015. Pidätyksessä nuorukaiselta halkesi huuli ja hänelle tuli pakkoliikkeitä.

Autistien oikeuksien liike on Yhdysvalloissa 1980-luvulla syntynyt sosiaalisen oikeudenmukaisuuden liike, jossa autismi tai ainakin sen lievimmät ilmenemismuodot halutaan ymmärtää "neurodiversiteettinä" eli ihmisaivojen normaalin vaihtelun piiriin kuuluvana asiana mieluummin kuin korjattavana sairautena.[1] Liikkeessä vastustetaan autismin parantamista, minkä takia se on ajautunut kiistoihin myös monien autismijärjestöjen kanssa.

Autismi

Kehityshäiriönä

Autismi on APAn diagnostisen manuaalin mukaan kehityshäiriö, johon liittyy vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa. Huomion kohteet ovat usein valikoituneita ja käyttäytymisessä voi esiintyä stereotyyppisiä pakkoliikkeen kaltaisia eleitä ja vaikeita käytöshäiriöitä. Autismin taso vaihtelee lievästä vaikeaan, ja autististen henkilöiden älykkyys syvästä kehitysvammaisuudesta normaaliin.[2]

Autismi "neurodiversiteettinä"

Autistien oikeuksien liike katsoo, että autismi tai ainakaan Aspergerin syndrooma ja lievä autismi eivät ole kehityshäiriöitä, vaan kyse on neurobiologisesta erilaisuudesta. Aspergerin syndroomalle ominainen fyysiseen maailmaan suuntautuva kognitiivinen tyyli ei ole sen puutteellisempi kuin valtaväestölle ominainen sosiaaliseen maailmaan suuntautuva tyyli.[3] Autististen henkilöiden aisteja ei voida pitää viallisina, koska ne ovat usein jopa tarkempia kuin valtaväestöllä. Eläminen neurotyypillisiä ihmisiä varten suunnitellussa yhteiskunnassa aiheuttaa kuitenkin erityistarpeita, jotka tulisi ottaa huomioon.[3]

Aspies for Freedom

Vuonna 2004 Gareth Nelson perusti Britanniassa Aspies for Freedom -järjestön (AFF), joka oli ensimmäinen autististen henkilöiden perustama vammaisaktivismiin suuntautunut liike.[4] Aspies tarkoittaa Aspergerin syndroomaa, ja on aktivistien käyttämä nimitys itsestään. AFF vaatii, että autismille annetaan neurologisen vähemmistön virallinen asema. Tällöin olisi helpompi pitää huolta siitä, ettei autistisia henkilöitä aseteta perusteetta muita huonompaan asemaan. Autistiset piirteet eivät saisi olla esimerkiksi työpaikan saamisen esteenä, jos ne eivät haittaa työtehtävien hoitamista.[5]

Aspies for Freedom vastustaa autismin parantamista, sillä se katsoo, että siinä on kyse autististen henkilöiden identiteetin riistämisestä. Tässä AFF on ajautunut ristiriitaan monien muiden autismijärjestöjen kanssa, jotka hyväksyvät autismiin kohdistuvien hoitokeinojen tutkimisen ja käytön.[4]

Autismiaktivistien tavoitteita

Autistien oikeuksia puolustavat aktivistit vaativat, että ihmiset hyväksyisivät neurologisen poikkeavuuden homoseksuaalisuuden kaltaisena asiana, josta voisi iloita sen sijaan että sitä yritettäisiin parantaa.[6] Tarkoituksena on korostaa, että autismissa ei ole kyse sairaudesta vaan neurologisesta erilaisuudesta, johon liittyy ongelmien lisäksi myös vahvuuksia. Autistien oikeuksien liikkeen päämääränä on neurologisen monimuotoisuuden eli neuro­diversiteetin tunnustaminen, autismin kirjoon kuuluvien yhteiskunnallisen aseman ja oikeusturvan parantaminen sekä omaehtoisesti toimivan autismikulttuurin luominen.

Suomalaisia mielipiteitä

Suomessa aktivistien arvostelua on herättänyt kansainvälinen GEMMA-projekti, jossa etsitään autismin puhkeamiseen liittyviä tekijöitä. Siinä toiveena on, että sairautta pystyttäisiin tällöin hoitamaan aiempaa paremmin ja jopa estämään sen puhkeaminen.[7] Aktivistit toteavat, että tutkimuksen tiedotteissa autismista puhutaan häiriönä, se nähdään taakkana ja sitä pyritään ehkäisemään. Autismiaktivistien mielestä tällainen on vihapuhetta ja rinnastettavissa natsipropagandaan.[8]

Autismiaktivismin kritiikkiä

Kriitikkojen mukaan autismin hoitoa vastustavat eivät ymmärrä, mitä tutkimus voi tarjota henkilöille, jotka kärsivät autismista. Autismia on monenlaista, mutta autismiaktivistit edustavat ilmiön lievempää päätä.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Solomon, Andrew: The autism rights movement New York. 23.5.2008. Viitattu 30.5.2008.
  2. ↑ American Psychiatric Association: Autism Spectrum Disorder, 299.00 (F84.0). Teoksessa: Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders, Fifth Edition. American Psychiatric Publishing, 2013.
  3. ↑ a b Simon Baron-Cohen: Is Asperger’s syndrome/High-Functioning Autism necessarily a disability? Development and Psychopathology (2000), 12 : pp 489–500. Cambridge University Press.
  4. ↑ a b c Warber, Adrienne: Aspies for Freedom ei vl.. Love to Know.
  5. ↑ Saner E. "It is not a disease, it is a way of life", The Guardian, 7. 8. 2007. http://society.guardian.co.uk/health/story/0,,2143123,00.html
  6. ↑ Autistic licence. The Times 31.12.2005.
  7. ↑ Pirjo Achté & Reija Autio: Autismitietoisuuden viikko: esittelyssä kansainvälinen GEMMA-tutkimusprojekti 28.3.2022. Neurocenter Finland. Viitattu 30.5.2022.
  8. ↑ Virranniemi, Greta: EU-rahalla tehdään autismitutkimusta, jonka tiedotteet kuulostavat natsien propagandalta – moni autisti ei halua parannusta vaan hyväksyntää 29.5.2022. YLE Uutiset. Viitattu 30.5. 2022.

Aiheesta muualla

  • Suomen empowerment-projekti (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Autismin kirjon tarinoita (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Heta Pukki: Evolutionary View on Autism (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Autismi- ja Aspergerliiton toimintaa
  • Autismin kirjon vahvuuksista
  • Video (Arkistoitu – Internet Archive)
  • The Truth About Autism: Scientists Reconsider What They Think They Know
  • Amanda Baggs
  • Autismin tutkimuksen historiaa (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Autismin kirjon ihmisten vertaiskokemuksia
  • Puoltaja verkkolehti
  • Suomen Asperger-yhdistys ry (Arkistoitu – Internet Archive)