Ernst August Strandman

Ernst August Strandman (28. marraskuuta 1832 Kristiinankaupunki – 9. joulukuuta 1900 Helsinki) oli suomalainen kirjallisuuden tutkija ja Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden professori.

Strandmanin vanhemmat olivat raatimies Gustaf Erik Strandman ja Magdalena Henrika Öhman. Hän kävi Vaasan lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1854 ja valmistui filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1860 sekä lisensiaatiksi ja tohtoriksi 1869.

Strandman toimi Helsingin yliopiston itämaiden kirjallisuuden dosenttina 1866–1870, arabialaisen ja persialaisen kirjallisuuden ylimääräisenä professorina 1870–1875 sekä itämaiden kirjallisuuden professorina 1875–1898.

Strandman oli naimisissa vuodesta 1864 Hilda Helena Bergmanin kanssa. Heillä oli viisi lasta.

Teoksia

De codixe manuscripto, vitas veterum poetarum Arabum sub nomine Ibn Challikani exhibente, väitöskirja. 1866
De viris illustribus in libro Arabico Tardjamat almutaquaddimin min asch-Schuara commemoratis, väitöskirja. 1868
Chuandramir‘s afhandling om Qarachitaiska dynastin i Kerman med inledning och anmärkningar, väitöskirja. 1869