Filosofian historia

Filosofia

Filosofian historia tutkii filosofisten ajatusten ja käsitteiden kehittymistä historian saatossa. Filosofian historiaa tutkittaessa voidaan esittää muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kuinka ajattelussa tapahtuneita muutoksia voidaan selittää historiallisesti? Mikä ohjaa ajattelun kehittymistä sen historiallisessa asiayhteydessä? Missä määrin edeltäneiden aikakausien filosofisia kirjoituksia voidaan ymmärtää nykyaikana?

Yleistä

Kaikilla kulttuureilla — olivat ne sitten esihistoriallisia, antiikin aikaisia, keskiaikaisia tai nykyaikaisia; länsimaisia tai itämaisia; uskonnollisia tai maallisia — on ollut omat filosofiset ajattelutapansa, jotka on saatu joko perintönä aikaisemmilta sukupolvilta, tai löytämällä ja tutkimalla itsenäisesti. Filosofiset käsitykset ovat syntyneet erilaisilla lähestymistavoilla ja erilaisiin alkuoletuksiin perustuen, esimerkkinä rationalismi (teorioihin päädytään logiikan kautta), empirismi (teorioihin päädytään havaintojen kautta), usko tai perintö (yliluonnolliset ja uskonnolliset selitystavat). Filosofian historia pyrkii tutkimaan, järjestelemään ja luokittelemaan tällaista kehitystä.

J. E. Salomaa on Filosofian historia -teoksensa (1935) johdannossa korostanut filosofian historian tutkimuksen merkitystä erityisesti sen kysymyksen selvittämiselle, mitä filosofia on. Tarkasteltaessa eri aikojen ja filosofien moninaisia ja osin ristiriitaisia filosofiakäsityksiä rinnakkain, kokonaiskuvan saaminen voi olla hyvinkin hankalaa. Sen sijaan tarkasteltaessa filosofian historiallista kehitystä, ja erityisesti sitä, mitä kysymyksiä eri aikoina on esitetty ja millä tavoin ongelmia on pyritty ratkaisemaan, kokonaiskuva valottuu eri tavalla. Salomaa toteaa, että filosofia elää enemmän ongelmissaan kuin niiden ratkaisuissa.[1]

Toinen Salomaan esiin nostama filosofian historiaan liittyvä erityispiirre on se, että filosofian tapauksessa itse tieteenalaa ja sen historiaa ei voida erottaa toisistaan samalla tavalla kuin esimerkiksi matematiikassa. Matematiikkaa on täysin mahdollista opiskella ilman, että tuntee sen historiaa. Filosofisen tutkimuksen on sen sijaan aina otettava huomioon historiansa. Vaikka useatkin filosofit filosofian historiassa ovatkin pyrkineet aloittamaan täysin tyhjältä pöydältä, hekin ovat usein päätyneet lähelle jo aiemmin esitettyjä ajatuksia.[1]

Kolmanneksi filosofian historian tuntemisella on myös yleishistoriallinen puolensa. Filosofia on aina ollut sidoksissa kunkin ajan muihin tutkimusaloihin, kulttuuriin, kirjallisuuteen, uskontoon, yhteiskuntaan ja talouteen. Filosofian historian tunteminen valaisee eri aikakausien ajattelua. Toisaalta filosofian historian erottaminen muusta historiasta voi olla joskus vaikeaa, mikä vaikeuttaa filosofian historiaa koskevien esitysten rajaamista.[1]

Filosofian historiaa

Yleistä
  • Teoriat
  • Historiankirjoitus
Jako aikakausittain
Jako aloittain

Katso myös: Näennäistieteen historia

Filosofian historiasta puhuttaessa ajatellaan yleensä länsimaisen filosofian historiaa, koska se on vaikuttanut eniten sekä nykyaikaiseen länsimaiseen ajatteluun, todellisuuskäsitykseen että tieteen kehitykseen. Myös sana ”filosofia” itsessään on peräisin länsimaisen filosofian perinteestä, ja siksi myös filosofian itsensä määritelmä on vahvasti sidoksissa tähän perinteeseen. Kuitenkin myös monet ajattelijat muissa kulttuureissa, esimerkiksi itämaisen filosofian piirissä, ovat käsitelleet monia länsimaista filosofiaa sivuavia aiheita omilla tavoillaan.

Filosofian historiaa voidaan tarkastella muun muassa perinteittäin, aikakausittain, henkilöittäin, koulukunnittain, aihealueittain tai kysymyksittäin.

Aihealueittain

Perinteittäin ja aikakausittain

Maittain

Uskonnoittain

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Salomaa, J. E.: Filosofian historia I–II, s. 5–7. Uusi painos; aiemmat painokset WSOY 1935/1936 ja 1949. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1999. ISBN 951-9113-50-9.

Kirjallisuutta

  • Aspelin, Gunnar: Ajatuksen tiet. Yleinen filosofian historia. (Tankens vägar. En översikt av filosofiens utveckling, 1958.) 2. painos (1. painos 1963). Suomentanut J. A. Hollo. Helsinki: WSOY, 1977. ISBN 951-0-08227-9.
  • Korkman, Petter & Mikko Yrjönsuuri (toim.): Filosofian historian kehityslinjoja. Helsinki: Gaudeamus, 1999. ISBN 951-662-708-0.
  • Nordin, Svante: Filosofian historia. Länsimaisen järjen seikkailut Thaleesta postmodernismiin. (Filosofins historia. Det västerländska förnuftets äventyr från Thales till postmodernismen, 1995.) Suomentanut Jukka Heiskanen. Oulu: Pohjoinen, 1999. ISBN 951-749-292-8.
  • Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 1: Vanhan ajan filosofia, katolinen filosofia. (History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17867-5.
  • Russell, Bertrand: Länsimaisen filosofian historia 2: Uuden ajan filosofia. (History of Western Philosophy, 1946.) 9. painos. Suomentanut J. A. Hollo. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-17886-1.
  • Saarinen, Esa: Länsimaisen filosofian historia huipulta huipulle Sokrateesta Marxiin. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-22838-9.
  • Salomaa, J. E.: Filosofian historia I–II. Uusi painos; aiemmat painokset WSOY 1935/1936 ja 1949. Jyväskylä: Kampus kustannus, 1999. ISBN 951-9113-50-9.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Filosofian historia.
  • History of Philosophy, laaja kokoelma esseitä (englanniksi)
  • G. W. F. Hegel: Lectures on the History of Philosophy, 1805-06, käännös E. S. Haldane, 1892–96 (englanniksi)
  • The history of religious and philosophical ideas, Dictionary of the History of Ideas (englanniksi)
  • Syrjämäki, Sami: Filosofian historian historiallinen rekonstruktio – Skinner, intentiot ja anakronismit. niin & näin 1/1999, 63–68.
  • Tuusvuori, Jarkko S.: American Philosophy X. niin & näin 2/1999, 18–21.