Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1962

Vuoden 1962 jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut
Joukkueet 8 (14)
Isäntämaa  Yhdysvallat
Kaupungit Colorado Springs ja Denver
Ajankohta 6.–18. maaliskuuta 1962
Mitalistit
Kultaa  Ruotsi
Hopeaa  Kanada
Pronssia  Yhdysvallat
Ottelut 28
← 1961 1963 →
Infobox OK

Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1962 pidettiin Yhdysvalloissa 6.–18. maaliskuuta 1962. Kisakaupunkeina olivat Colorado Springs ja Denver[1].

Maailmanmestaruuden voitti Ruotsi, joka onnistui ensimmäisen kertaa arvokisojen historiassa voittamaan Kanadan.[2] Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia boikotoivat kisoja. Boikotin takia B-sarjasta nostettiin Iso-Britannia A-sarjaan, lisäksi Sveitsi ja Itävalta karsivat yhdestä kisapaikasta.

Suomi sai kisoista kaikkien aikojen ensimmäisen arvokisamitalinsa, Euroopan-mestaruuskilpailujen hopean.[3]

Karsinta A-sarjaan

7. Maaliskuuta Colorado Springs  Sveitsi Itävalta 9-4 (4-0,2-2,3-2)


A-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts SWE CAN USA FIN NOR GER SUI GBR
Ruotsi 7 7 0 0 67-10 14 5-3 2-1 12-2 10-2 4-0 17-2 17-0
Kanada 7 6 0 1 58-12 12 6-1 8-1 14-1 8-0 7-2 12-2
Yhdysvallat 7 5 0 2 54-23 10 6-3 14-2 8-4 12-1 12-5
Suomen lippu Suomi 7 3 0 4 32-42 6 5-2 9-3 7-4 5-7
Norja 7 3 0 4 32-54 6 6-4 7-5 12-2
Saksa 7 2 0 5 27-36 4 7-1 9-0
 Sveitsi 7 1 0 6 21-60 2 6-3
Iso-Britannia 7 1 0 6 19-73 2


Euroopan-mestaruuskilpailut

EM Joukkue
1. Ruotsi
2. Suomen lippu Suomi
3. Norja
4. Länsi-Saksa
5.  Sveitsi
6. Yhdistynyt kuningaskunta

Suomi turnauksessa

Suomi pelasi Iso-Britanniaa vastaan käydyssä ottelussa aluksi varmoin ottein johtaen peliä maalein 4–2. Suomi menetti kuitenkin johtoasemansa ja hävisi lopulta lukemin 5–7, mikä oli Suomen pelaajille nöyryytys eritoten Iso-Britannian joukkueen korkean keski-iän vuoksi. Suomen Juhani Lahtinen totesikin yli kymmenen vuotta ottelun jälkeen, että hän ei ollut pelannut urallaan yhtään huonompaa ottelua kuin vuonna 1962 Iso-Britanniaa vastaan. Matti Keinonen puolestaan totesi ottelusta, että jokaisella Suomen pelaajalla oli enemmän yksilötaitoa kuin Ison-Britannian joukkueessa, mutta vastustaja onnistui maalinteossa, toisin kuin Suomi.[3]

Vaikka Ruotsi voitti Suomen kymmenellä maalilla, Ruotsin Sven Tumba ja Ulf Sterner vaativat, että Suomi suljetaan ulos kansainvälisestä jääkiekkoilusta. He perustelivat näkemystään sillä, että Suomen joukkue on vaaraksi muille eritoten tappioasemassa. Syyllisiksi tähän he nimesivät Kalevi Nummisen, Jouni Seistamon ja Jorma Suokon. Suomen joukkuetta tämä huvitti avoimesti, sillä suomalaiset pitivät esimerkiksi Esko Luostarista mainittua kolmikkoa kovaotteisempana jääkiekkoilijana, jolle esimerkiksi Kanadan maajoukkueen Trail Smoke Eatersin Darryl Sly oli käynyt antamassa kiitoksensa ja hyvästinsä vuoden 1961 maailmanmestaruuskilpailujen lopuksi lentokentällä.[3]

B-sarja

Joukkue O V T H Maalit Pts JPN AUT FRA NED AUS DEN
Japani Japani 5 5 0 0 63-16 10 7-3 10-8 20-2 13-2 13-1
Itävalta 5 4 0 1 49-9 8 10-1 12-1 17-0 7-0
Ranska Ranska 5 3 0 2 35-25 6 6-2 13-1 7-2
Alankomaat Alankomaat 5 2 0 3 20-46 4 6-4 9-4
Australian lippu Australia 5 1 0 4 13-51 2 6-2
Tanska 5 0 0 5 9-42 0

Mestarijoukkue

Joukkue Pelaajat
1. SWE Lennart Häggroth, Kjell Svensson. Gert Blomé, Nils Johansson, Bertil Karlsson, Bert-Olov Nordlander, Roland Stoltz. Anders Andersson, Leif Andersson, Per-Olof Härdin, Lars-Eric Lundvall, Eilert Määttä, Nisse Nilsson, Ronald Pettersson, Ulf Sterner, Sven "Tumba" Johansson, Uno Öhrlund. Valmentaja: Arne Strömberg.

Lähteet

  • http://hockey365.celeonet.fr/hockeyarchives/mondial1962.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
  • http://www.todor66.com/hockey/world/Men_1962.html

Viitteet

  1. MM-jääkiekon historia mtvuutiset.fi. 11.3.2011. Viitattu 2.10.2022.
  2. Top 100 tarinat Story #57 (en)
  3. a b c Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 95. US-Mediat Oy, 1989.
  • n
  • k
  • m
1920–1939
1940–1959
1960–1979
1980–1999
2000–2019
2020–2029
Huomioitavaa
Vuosina 1920–1928 maailmanmestaruuskilpailuja järjestettiin vain olympiaturnausten yhteydessä.
Vuosina 1932–1968 olympiaturnauksissa ratkaistiin myös kyseisen vuoden maailmanmestaruus.
Vuosina 1940–1946 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu 2. maailmansodan vuoksi.
Vuodesta 1972 lähtien olympiaturnauksilla ei ole ollut maailmanmestaruuskilpailujen arvoa.
Vuosina 1972–1976 olympiavuosina järjestettiin erilliset maailmanmestaruuskilpailut.
Vuosina 1980–1988 olympiavuosina ei järjestetty erillisiä maailmanmestaruuskilpailuja.
Vuodesta 1992 lähtien olympiavuosina on järjestetty erillinen maailmanmestaruusturnaus.
Vuonna 2020 maailmanmestaruuskilpailuja ei pelattu koronaviruspandemian vuoksi.
  • n
  • k
  • m
Maailmanmestaruuskilpailut
Miesten maajoukkueet
A-sarjataso
Itävalta · Kanada · Kazakstan · Latvia · Norja · Puola · Ranska · Ruotsi · Saksa · Slovakia · Suomi · Sveitsi · Tanska · Tšekki · Valko-Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Venäjä (suljettu pois toistaiseksi) · Yhdistynyt kuningaskunta · Yhdysvallat
1. divisioona (edeltäjä B-sarja)
2. divisioona (edeltäjä C-sarja)
3. divisioona (edeltäjä D-sarja)
Muut IIHF:n
maajoukkueet
Muut IIHF:n
jäsenvaltiot
IIHF:n ulkopuoliset
maajoukkueet
Naisten maajoukkueet
IIHF:n ulkopuoliset
naisten maajoukkueet
Entiset joukkueet
Baskimaa · Böömi · Böömi ja Määri · DDR · Englanti · Euroopan yhdistelmäjoukkue · IVY · Jugoslavia · Katalonia · Neuvostoliitto · Pohjois-Amerikan alle 23-vuotiaiden yhdistelmäjoukkue · Saksan liittotasavalta · Saksojen yhdistynyt joukkue · Saint-Pierre ja Miquelon · Serbia ja Montenegro · Skotlanti · Tšekkoslovakia
Entiset
naisten maajoukkueet
Muut arvokisat
Muut IIHF:n maajoukkueturnaukset
Muuta