Kasvumuoto
Kasvumuoto on kasvien ulkonäköön, kokoon ja varren puutuneisuuteen perustuva luokittelutapa, jota käytetään etenkin (kasvi)ekologiassa. Jaottelu erilaisiin kasvumuotoihin ei ole mikään taksonominen luokittelutapa, vaan ennemminkin ekologinen tapa tyypitellä kasveja.
Maalla kasvavat voidaan jakaa kasvumuodoiltaan tavallisesti viiteen tai kuuteen "perustyyppiin", joista useimpia voidaan jakaa edelleen pienemmiksi tyypeiksi. Lisäksi voidaan erottaa tarpeen mukaan erilaisia erityisempiä kasvumuototyyppejä, kuten patjakasvit tai mehikasvit. Vesikasveista erotellaan tavallisesti kolme tai neljä kasvumuotoa sen mukaan, miten kasvien lehdet sijaitsevat veteen nähden. Kasvumuotojen määrä riippuu kuitenkin tarkastelijasta ja tarpeesta.
Maalla kasvavien kasvien kasvumuotoja:
- puu
- monivuotinen, yleensä suurikokoinen, puuvartinen kasvi, jolla on yksi päärunko
- voidaan jakaa edelleen havupuihin ja lehtipuihin tai ainavihantiin ja kausivihantiin puihin
- pensas
- monivuotinen, yleensä pienempikokoinen, puuvartinen kasvi, jolla on useita runkoja
- voidaan jakaa edelleen havupensaisiin ja lehtipensaisiin tai ainavihantiin ja kausivihantiin pensaisiin
- varpu
- alle puoli metriä korkea, puuvartinen kasvi
- ruoho
- ruohovartinen kasvi
- voidaan jakaa edelleen yksi-, kaksi- ja monivuotisiin ruohoihin
- köynnös
- ruohovartinen tai puuvartinen, kasvutavaltaan köynnöstävä kasvi
- voidaan jakaa edelleen ruohovartisiin köynnöksiin ja liaaneihin
- epifyytti
- toisten kasvien pinnoilla kasvava kasvi
Vesikasvien kasvumuotoja:
- ilmaversoinen kasvi
- kelluslehtinen kasvi
- kelluslehtiset kasvit voidaan jakaa pohjasta kasvaviin kelluslehtisiin kasveihin ja irtokellujiin
- uposlehtinen kasvi
- uposlehtisiistä kasveista voidaan erottaa vielä pohjalehtiset kasvit omaksi tyypikseen
