Koivukasvit
| Koivukasvit | |
|---|---|
 Rauduskoivu (Betula pendula) | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kaari: | Streptophyta |
| Luokka: | Embryopsida |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
| Kladi: | Rosidit Rosidae |
| Kladi: | Fabidit Fabidae |
| Lahko: | Fagales[1] |
| Heimo: | Koivukasvit Betulaceae Gray[2] |
| Synonyymit | |
| |
| Katso myös | |
| | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Koivukasvit (Betulaceae) on kasviheimo, johon kuuluu kuusi sukua. Koivukasveja esiintyy pääasiassa pohjoisella lauhkealla vyöhykkeellä.[3]
Suomessa tavataan seitsemää koivukasvien heimoon kuuluvaa kasvilajia, jotka kuuluvat neljään eri sukuun. Suomessa tavattavat koivukasveihin kuuluvat lajit ovat rauduskoivu, hieskoivu, vaivaiskoivu, harmaaleppä, tervaleppä, euroopanpähkinäpensas sekä euroopanvalkopyökki.
Tuntomerkit
Koivukasvit ovat puita tai pensaita ja tavallisesti kesävihantia. Sekundaarinen aineenvaihdunta tuottaa flavoneja. Lehdet ovat korvakkeellisia, kahteen kertaan sahaisia. Kukat ovat yksineuvoisia ja sijaitsevat norkkomaisissa kukinnoissa yksi- tai kaksikotisesti. Kukka on kehätön tai siinä voi olla jopa kuusi kehälehteä. Heteiden ponnet ovat lokerositeitä pidempiä. Hedekukassa ei ole emiön jäännettä, eikä emikukassa joutoheteitä. Sikiäin on yhdislehtinen ja jakautunut vaillinaisesti lokeroihin. Hedelmä on joko pieni ja litteä pähkylä tai pähkinä, jossa on kookkaat, lehtimäiset suojukset. Siemenessä on niukka ravintovarasto (endospermi).[4]
Levinneisyys
Koivukasvit ovat enimmäkseen pohjoisen pallonpuoliskon lajeja, etelässä levinneisyys ulottuu Amerikassa Andeille ja Aasiassa Sumatralle.[5]
Luokittelu
Koivukasvien heimossa on kaksi alaheimoa, joissa on yhteensä kuusi sukua ja 145 lajia[4].
1. Betuloideae Arnott
Alaheimon muodostaa kaksi sukua: koivut (Betula, 60 lajia) ja lepät (Alnus, 35 lajia). Ne kasvavat pohjoisella pallonpuoliskolla ja Andeilla. Rauhaskarvat ovat kilpimäisiä. Emikukka on tavallisesti kehälehdetön tai kehälehtiä on joskus kaksi. Hedelmistössä on enemmän tai vähemmän litteiden ja siivellisten pähkylöiden (samara) suojana puutuneita tai suomumaisia ylälehtiä.[4]
2. Coryloideae J. D. Hooker
Loput neljä sukua ja 50 lajia muodostavat alaheimon Coryloideae, joka kasvaa pohjoisella pallonpuoliskolla, Kaakkois-Aasiassa ja Keski-Amerikassa. Kukinto koostuu enintään kolmikukkaisista pikkuviuhkoista. Hedekukat ovat kehättömiä ja heteet karvaisia; emikukissa on yksikiehkurainen kehä. Hedelmä on kookas pähkinä, johon liittyy lehtimäisiä suojuksia.[4]
Suvut
- Alnus - lepät
- Betula - koivut
- Carpinus - valkopyökit
- Corylus - pähkinäpensaat
- Ostrya - humalapyökit
- Ostryopsis
Kuvia
-
Erään lepän (Alnus cordata) hedelmistö halkileikattuna. -
Amerikan- eli karoliinanvalkopyökki (Carpinus caroliniana). -
Turkin- eli nokkapähkinäpensaan (Corylus colurna) lehti ja hedelmistö. -
Amerikanhumalapyökin (Ostrya virginiana) norkkoja.
Lähteet
- Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.
- ↑ Stevens, P. F.: Fagales Angiosperm Phylogeny Website. 2001–. Missouri Botanical Garden. Viitattu 13.2.2021. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ Betulaceae Gray Flora of North America (englanniksi)
- ↑ a b c d Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since.] mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
- ↑ Levinneisyyskartta: Betulaceae mobot.org. Viitattu 21.11.2017.
|
