Kuurinkurkku

Kuurinkurkku[1]
vir. Kura kurk latv. Irbes šaurums Muut nimet Irbensalmi Sõrvemeri[2][3]
Irbensalmen merensuojelualue lähellä Košrags-kylää, v. 2016
Valtio	Latvia ja Viro
Merialue	Itämeri GeoNames-tietokannassa 453748
Suurin syvyys	25[4][3] tai 30[5] m
Keskisyvyys	10–20[6][7] m
Infobox OK

Kuurinkurkku (vir. Kura kurk) on Irbensalmen tai Irbeninsalmen, myös Irbenskin salmen tai Irbe väin-salmen (vir. Irbe väin, latv. Irbes šaurums tai latv. Irbes jūras šaurums)) vakiintunut sovinnaisnimi^[1][8][9] ja merkitsee Viron Saarenmaan eteläkärjen ja historiallisen Kuurinmaan välistä merialuetta eli salmea Itämeressä.^[10]

Viron tietosanakirjan (vir. Eesti Entsüklopeedian) mukaan idästä länteen Kuurinkurkku katsotaan Latvian mannermaalla^[11] sijaitsevan Ovīšragsin (Lüserortin) ja Abrukan pituuspiirin väliseksi merialueeksi^[5], joka yhdistää Riianlahden avoimeen Itämereen. Kuurinkurkku- eli Irbensalmi johtaa mm. pääkaupunkiin Riikaan ja sen läpi kulkevat tärkeimmät meriliikenteen reitit Itämereltä useaan muuhunkin Viron ja Latvian satamaan Riianlahden rannikolla.^[12]

Nimi

Lyhyen maantieteellisen tietosanakirjan osassa 2 (ven. Краткая географическая энциклопедия. Том 2) tätä Latvian rannikon ja Saarenmaan Sõrven niemimaan eteläkärjen välistä salmea sanotaan myös Sõrvemereksi^[2][3] ja Viron tietosanakirjassa Sõrven mereksi.^[5]

Viron partiolaisten joukkoyksikön (vir. Eesti Skautide Maleva) aikakausilehti kirjoitti 1900-luvun alkupuolella: ”Eestin koko merialue^[13] jakaantuu viiteen osa-alueeseen, joista kolmas on Sõrvemeri, joka yltää Sõrven-Lüserordin (Lyuzerortin eli Ovīšragin) meridiaanista Abrukan-Kolkasragsin kärjen eli Kuurinmaan pohjoisella rannikolla sijaitsevan Domesnäsin meridianiin saakka”.^[14]

Tämän Riianlahden pääuloskäynnin sanotaan saaneen Irbensalmi-nimensä Itämeren kanssa yhdensuuntaisesti virtaavan pohjoisen Kuurinmaan suurimman, 32 kilometrin pituisen Irbe-joen mukaan^[15], jonka vesi laskee Itämereen lähellä Lielirben kylää.^[6]

Joissakin lähteissä pidetään nimeä Kuurinkurkku eli Kura kurk Saarenmaan asukkaiden antamaksi murteellisen ”kura”:n innoittamana, joka tarkoittaa substantiivia ”vasak” tai ”pahem” (suom. vasen). Aikoinaan Virosta salmen kautta länteen purjehtiessa oli tapana sanoa, että Kuurinmaa jäi vasemmalle eli kuralle. Saksalaista alkuperää nimi Irbensalmi saksankielisen Irbenstraßen tai Irbenstrassen^[1] mukaan oli käytössä varhaisemmassa virolaiskirjallisuudessa. Kuurinkurkku, kirjekielellä myös Irben- ja latviankielinen Irbesin salmi sai nimensä todennäköisemmin alueella asuvien kuurien antaman paikkakuntanimen ”Kuurinmaa”n mukaan.^[16]

Kuvaus

Salmen pituus on joko 55,5^[3] tai Latvian rannikolla sijaitsevien Ovišragsin ja Kolkasragsin niemien välisen välimatkan mukaan^[17] 60 tai 65 kilometriä.^[7][18] Kapeimmillaan se on 27^[6][17][19] tai 33 kilometriä leveä^[7][18] ja leveimmillään 37 kilometriä.^[17] Salmen syvyys on keskimäärin 10–20^[6] ja pohjois-^[18] että keskiosassa yli 20^[7], jopa 25^[4][3] tai 30 metriä.^[5] Vesiväylien vähimmäissyvyys on 20 metriä^[5] ja Kuurinmaan rannikolla väylää syvennettiin isompien laivojen läpipääsyä varten.^[6]

Kylminä talvina salmi jäätyy.^[4][3][18] Irbensalmen kuten varsinaisen Itämeren suolapitoisuus voi olla 7–7,4 promillea.^[20][21] Hiekka ja sora ovat tärkeimmät pohjasedimentit, joista muodostuneissa pehmeissä paikoissa elää vähäsuolaisiin murtovesiin että vähähappisiin oloihin sopeutunut Itämeren laajimmin levinnyt ja tärkein pohjaeläinlaji, lieju- tai itämerensimpukka (Macoma balthica).^[12]

Tällä salmella on aina ollut strategisesti tärkeä merkitys^[21], jota erityisesti sille aikoinaan antoi Venäjän Itämeren laivasto. Joidenkin lähteiden mukaan Irbensalmi on Itämeren vaarallisin paikka laivaliikenteelle.^[22] Majakat, jotka sijaitsevat Irbensalmen rannoilla, varmistavat laivojen merenkulun näillä vesistöillä.^[23] Yksi Itämeren viidestä majakkalaivoista, Neuvostoliiton erikoistilauksesta rakennettu alus ”Irbenski” tai ”Irbensky” laskettiin vesille vuonna 1962 Turun telakalla ja samana vuonna se asennettiin Irbensalmen pohjoisen väylän alkupisteeseen. Täällä tämä maailman yksi nuorimmista kelluvista majakoista piti säännöllisesti vuosivahtia huhtikuun alusta marraskuun loppuun saakka vuosina 1986–1987 pohjoisen Euroopan viimeisenä majakkalaivana.^[24][25]

Luonnonsuojelu

Viron ympäristöviraston tietojen mukaan Irbensalmen eli Kuurinkurkun Itämeren merellisen ympäristön suojelukomission HELCOM:in luonnonsuojelualue on 199 376 hehtaarin kokoinen^[26], josta Kuurinkurkun (vir. Kura kurgu linnuala) eli Natura-ohjelmaan kuuluvaa lintusuojelualuetta (vir. Natura linnuala EE0040434) on 193 979,2 ja siitä vesialuetta 191 728,7 hehtaarin verran.^[27][28] Salmi suojelualuineen tukee useiden kansainvälisesti suojeltujen merilintujen, mm. kaakkurien, allien, pilkkasiipien ja riskilöiden keskittymiä talvella. Siellä esiintyy runsaasti tukkakoskeloja ja isokoskeloja ja maailmanlaajuisesti suojelukohteena oleva merikotka.^[12] Latvian hallituksen määräyksestä Irbensalmen merensuojelualueen pinta-ala on 172 412 hehtaaria.^[29]

Tarinoita

Vaaroista Irbensalmella kertoo myös se, että kokeneet merimiehet ovat keksineet siitä monia legendoja. Näistä yhden mukaan tämä salmi syntyi ja sen kapeus johtui siitä, kun paholainen päätti rakentaa sillan Saarenmaan ja mantereen välille, mutta hän ei saanut sitä valmiiksi auringonlaskuun mennessä.^[22]

Lähteet