Kyttälän rautatieasema

Kyttälä
Asemasta on jäljellä vain asunnoksi muutettu vesitorni, kuvassa oikealla.
Asemasta on jäljellä vain asunnoksi muutettu vesitorni, kuvassa oikealla.
Perustiedot
Lyhenne Ktä
Rataosa Tampere-Pori
Ratakilometri 273+156
Kunta Kokemäki
Etäisyydet Tampere 85,7 km
Pori 49,1 km
Kokemäki 11,2 km
Avattu 4. marraskuuta 1895
Lakkautettu 1984
 • henkilöliikenne  1983
Asemarakennus
Materiaali puu
Rakennettu 1. asema 1895 (paloi 1897) 2. paloi 1918
Purettu 1995
Tampere–Pori
Km   Lyh. Liikennepaikat
Syväsatama
163,3 Tko Tahkoluoto
Seututien 272 tasoristeys
Kääntösilta
Kallonlahti
154,6 Mn Mäntyluoto (vanha)
154,6 Mn Mäntyluoto (uusi)
Seututien 269 alitus
152,~ Levon vaihde
Kemira Pigments
149,7 Plv Pihlava
Pihlavan saha
140,7 Ulasoori
Valtatie 8:n alitus
Pri Pori (vanha)
134,9 Pri Pori (nykyinen)
 Aittaluotoon
Valtatie 11:n alitus
Friitalan nahkatehdas
127,7 Ulv Ulvila
124,0 Haistila
120,7 Nal Nakkila (uusi)
117,7 Nal Nakkila (vanha)
Suurteollisuuspuisto
108,2 Hva Harjavalta
103,2 Hva Merstola
 Raumalle
97,1 Kki Kokemäki (ent. Peipohja)
94,1 Kokemäen vanha asema
vanha ratalinja
Re Riste
Risten viljavarasto
vanha ratalinja
Pahakoski (Silta)
Kyttälänhaara
85,8 Ktä Kyttälä
83,6 Ahv Ahvenus
Kauvatsanjoki
81,1 Kav Kauvatsa
71,0 Äs Äetsä
Finnish Chemicals
Kantatie 44:n alitus
65,4 Kiikka
Seututien 249 ylitys
Vaunujoki
Vammalan vaneritehtaalle
58,5 Vma Vammala
Seututien 249 ylitys
50,6 Hno Heinoo
Seututien 249 ylitys
43,3 Kru Karkku
38 Noh Nohkua
33,7 Snm Suoniemi (uusi)
33,3 Snm Suoniemi (vanha)
Leukaluut
Kuv Kulovesi
Siuronkoski
Linnavuoren tehtaat
26,0 Siu Siuro
Jla Jaakkola
Haavisto
Nokian Paperi
16,6 Noa Nokia
Nahkola
Kaisko
Vihnusjärvi
Välimaa
Valtatie 3:n ylitys
12,1 Kau Kalkku (uusi)
11,3 Kau Kalkku (vanha)
Myllypuron raide
8,9 Ral Rahola
8,8 Tso Tesoma
7,0 Epä Epilä
 Seinäjoelle
Lielahden teollisuusraide
6,0 Llh Lielahti
Valtatie 12:n ylitys
4,~ Stl Santalahti
3,~ Amu Amuri
Tammerkoski
Erkkilän silta
0,0 Tpe Tampere asema
 Haapamäelle
Vka Tampere Viinikka
Tpet Tampere tavara
 Riihimäelle
Merkkien selitykset
Infobox OK

Kyttälän rautatieasema (lyh. Ktä) on käytöstä poistettu rautatieliikennepaikka Tampere–Pori-radalla Kyttälän kylässä Kokemäellä.[1]

Historia

Kyttälä kuului vuonna 1895 avatun Tampere–Pori-radan alkuperäisiin liikennepaikkoihin. Alkuperäinen pysäkkirakennus rakennettiin Oulun radan pysäkin tyyppipiirustusten mukaisesti vuonna 1895 samanlaisena kuin läheiset Kauvatsan ja Risten asemat samalla rataosalla, mutta se tuhoutui tulipalossa jo elokuussa 1897. Uusi asemarakennus rakennettiin samoin piirustuksin, mutta se puolestaan poltettiin sisällissodan aikana Kokemäen taistelun yhteydessä 17. huhtikuuta 1918. Sen tilalle rakennettiin kolmas lautarakenteinen asemarakennus. Alkuperäinen hirsinen vesitorni korvattiin vuonna 1916 tiilisellä.[1]

Kyttälä oli sikäli poikkeuksellinen rautatieasema, että se oli tärkeä risteysasema, vaikka paikalle ei johtanut lainkaan maantietä. Vuonna 1893 aloitettiin säännöllinen laivaliikenne Kokemäenjokea myöten Kyttälästä Huittisiin ja näin Kyttälän asema palveli huittislaisia. Vuonna 1898 rakennettiin kapearaiteinen rautatie Kyttälän asemalta satamalaiturille. Kyttälä oli myös tärkeä puutavarankuljetuksen solmukohta. Loimijoen alueelta uitettuja tukkeja kuormattiin juniin kuljetettaviksi Raumalle ja toisaalta muualta Suomesta junalla tuotuja tukkeja purettiin junanvaunuista uitettaviksi Porin suuntaan. Laivaliikenne Kyttälän ja Huittisten välillä päättyi vuonna 1933 maantieliikenteen vilkastuessa. Maantie Kyttälän asemalle valmistui kuitenkin vasta 1940-luvulla.[1]

Henkilöliikenne Kyttälän asemalla lopetettiin vuonna 1983 ja koko liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1984. Kyttälän ja samana vuonna lakkautetun Ahvenuksen seisakkeen välillä otettiin käyttöön Ahvenuksen junakohtauspaikka vajaat kolme kilometriä Tampereen suuntaan. Kyttälän raiteet jäivät palvelemaan vain aseman viereisen Kyttälän sahan tarpeita, ja asemarakennus myytiin vuonna 1992. Sivuraide Kyttälän asemalta sahalle purettiin vuonna 1993, muu ratapiha seuraavana vuonna ja asemarakennus paikallisten asukkaiden vastustuksesta huolimatta vuonna 1995. Aseman vesitorni on vielä jäljellä asunnoksi muutettuna.[1]

Lähteet

  • Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 124–125. Helsinki: Karttakeskus, 2010. ISBN 978-952-593-214-3.

Viitteet

  1. a b c d Iltanen s. 124–125.