Litiumjodidi

Litiumjodidi
Tunnisteet
CAS-numero 10377-51-2
PubChem CID 66321
Ominaisuudet
Molekyylikaava LiI
Moolimassa 133,841
Ulkomuoto Valkoinen kiteinen aine
Sulamispiste 450 °C[1]
Tiheys 3,494 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 1 650 g/l (20 °C)[1]
Infobox OK

Litiumjodidi (LiI) on litium- ja jodidi-ionien muodostama epäorgaaninen ioniyhdiste. Yhdistettä käytetään muun muassa elektrolyyttinä paristoissa ja orgaanisen kemian synteeseissä katalyyttinä ja reagenssina.

Ominaisuudet

Huoneenlämpötilassa litiumjodidi on valkoista kiteistä ainetta. Aineen väri on usein kellertävä, johtuen siitä, että se hitaasti hajoaa muodostaen jodia. Yhdisteen alkeiskoppi on kuutiollinen. Kidevedettömän litiumjodidin lisäksi tunnetaan kidevedelliset mono-, di- ja trihydraatit (LiI·H2O, LiI·2H2O ja LiI·3H2O). Kidevesi poistuu näiden rakenteesta kuumennettaessa alennetussa paineessa. Litiumjodidi liukenee erittäin hyvin veteen. Veden lisäksi se liukenee myös eräisiin orgaanisiin liuottimiin kuten metanoliin, etanoliin ja asetoniin.[1][2][3][4][5]

Valmistus ja käyttö

Kidevedetöntä litiumjodidia voidaan valmistaa kuumentamalla litiumin ja jodin seosta tai litiumhydridin ja jodin välisellä reaktiolla dietyylieetterin toimiessa liuottimena. Kidevedellistä litiumjodidia valmistetaan tyypillisimmin neutraroimalla litiumhydroksidia tai -karbonaattia vetyjodidilla.[1][2][3][4]

LiOH + HI → LiI + H2O

Litiumjodidia käytetään litiumioneja johtavana elektrolyyttinä paristoissa, joilta vaaditaan pitkää kestoaikaa. Tämän vuoksi se on elektrolyyttimateriaalina esimerkiksi sydämentahdistimissa käytettävissä litium-jodiparistoissa.[1][6][7] Orgaanisen kemian synteeseissä litiumjodidia käytetään aldoliadditioiden ja aldolikondensaatioiden katalyyttinä, epoksidirenkaita avaavana reagenssina, estereiden dekarboksylointiin ja jodidi-ionien lähteenä.[3][4][5] Yhdistettä käytetään myös valokuvausreagenssina.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g E. M. Karamäki: Epäorgaaniset kemikaalit, s. 257. Kustannusliike Tietoteos, 1983. ISBN 951-9035-61-3.
  2. ↑ a b c Thomas Scott, Mary Eagleson: Concise encyclopedia chemistry, s. 605. Walter de Gruyter, 1994. ISBN 978-3110114515. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Conrad W. Kamienski, Daniel P. McDonald, Marshall W. Stark & John R. Papcun: Lithium and Lithium Compounds, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2004. Viitattu 8.5.2018.
  4. ↑ a b c Ulrich Wietelmann & Martin Steinbild: Lithium and Lithium Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 8.5.2018.
  5. ↑ a b André B. Charette, J. Kent Barbay & Wei He: Lithium Iodide, e-EROS Encyclopedia of Reagents for Organic Synthesis, John Wiley & Sons, New York, 2006. Teoksen verkkoversio Viitattu 8.5.2018.
  6. ↑ Dieter Spahrbier: Batteries, 2. Primary Batteries, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2014. Viitattu 8.5.2018.
  7. ↑ Thomas P.J. Crompton: Battery Reference Book, s. 24/12. Newnes, 2000. ISBN 978-0-7506-4625-3. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 8.5.2018). (englanniksi)