Paranormaali ilmiö

Paranormaaleilla ilmiöillä tarkoitetaan luonnontieteellistä selitystä vailla olevia outoja ilmiöitä.[1]

Paranormaalin määritelmä

”Paranormaalin ilmiön” määritelmät vaihtelevat. Joskus niillä saatetaan tarkoittaa jopa kaikkia arkipäiväisistä poikkeavia, tiedemaailmassa epänormaaleiksi kutsuttuja ilmiöitä.

Oletetut paranormaalit ilmiöt ovat epäilemättä sukua sellaisille ilmiöille, joita sanotaan epätavallisiksi. Tieteessä esiintyy tapauksia, joita kutsutaan anomalioiksi (antiikin kreikkalaisesta sanasta anomalos, a + omalos joka tarkoittaa poikkeava) eli poikkeavuuksiksi: jokin hyvin toimineen selitysjärjestelmän ennusteet eivät jossakin tapauksessa pidäkään paikkaansa, vaan esille tulee havainto, joka on vastoin selitysjärjestelmän ennustuksia. Näitä ilmiöitä ei kuitenkaan sanota paranormaaleiksi.

Yhdysvaltalainen filosofian professori Stephen Braude katsoo teoksessaan ESP and Psychokinesis (1979), että paranormaalit ilmiöt ovat anomalioita eli poikkeavuuksia sekä tieteen että arkikokemuksen piirissä. Brauden määritelmän mukaan ilmiö on paranormaali, jos ja vain jos se täyttää seuraavat ehdot: 1) Se on selittämätön vallitsevan tutkimuksen valossa. 2) Sitä ei voi selittää tekemättä tieteeseen suuria muutoksia. 3) Se kumoaa arkiajattelun oletukset siitä, mitä siihen liittyville olioille voi tapahtua.

Paranormaalien ilmiöiden osajoukoksi Braude määrittelee parapsykologiset ilmiöt. Ne ovat hänen mukaansa ilmiöitä, jotka ovat paranormaaleja ja joissa ilmenee jonkinlaisia tietoisuuden piirteitä. Braude määrittelee myös ihmeen tai vahvasti paranormaalin ilmiön: se on ilmiö, joka on paranormaali, mutta joka ei ole periaatteessakaan selitettävissä.

Brauden määritelmässä paranormaalilta ilmiöltä siis vaaditaan, että se on vallitsevan tieteen puitteissa selittämätön ja toisaalta ristiriidassa arkiajattelun odotusten kanssa. Jälkimmäinen tunnusmerkki sulkee pois tieteen (esimerkiksi fysiikan) poikkeusilmiöt, joita koskevia arkiajattelun odotuksia meillä ei ole.[2]

Paranormaalien ilmiöiden jaottelua S. Albert Kivisen mukaan

Suomessa Skepsis ry:n puheenjohtajana toiminut filosofi S. Albert Kivinen on tehnyt seuraavan tunnetun jaottelun oletetuista paranormaaleista ilmiöistä.[3] Luettelo perustuu parapsykologisessa kirjallisuudessa yleisesti käytettyyn jaotteluun. Ryhmittely esitetään alla Risto Selinin sanaston (2001) pohjalta tarkennettuna.

A ESP

(Aistien ulkopuolinen havaitseminen, engl. extra sensory perception eli yliaistillinen havainnointi, lyhenne ESP, joskus: psi-gamma)

  • Ajatuksensiirto kahden henkilön välillä (telepatia, kreikan tele, kaukana, pathos, tunteminen).
  • Selväaistiminen eli tapahtuman havaitseminen ilman tunnettuja aisteja (ransk. clairvoyance, selvänäkeminen).
    • Kryptestesia eli piilossa olevan esineen havaitseminen.
    • Dermo-optinen havaitseminen eli näkeminen ilman silmiä.
    • Telestesia eli etäällä näkymättömissä olevan kohteen havaitseminen ilman tunnettuja aisteja (engl. remote viewing).
    • Psykoskopia eli kyky kertoa esineen ja siihen liittyvien henkilöiden menneisyydestä ilman tunnetuin aistein saatua tietoa (psykometria).
    • Tunnonsiirto eli kyky siirtää oma tuntoaisti johonkin esineeseen.
  • Ajallinen selväaistiminen (ajallinen ESP).
    • Ennaltatietäminen, tulevien tapahtumien kertominen johtamatta niitä olemassa olevasta tiedosta (prekognitio).
    • Retrokognitio eli menneisyyttä koskeva paranormaali tietäminen.
B Psykokinesia eli esineisiin, eliöihin ja tapahtumiin vaikuttaminen ilman tunnettuja keinoja

(PK, psykokineesi, kreikan psykhe, henki, ja kinesis, liike; joskus: psi-kappa).

  • Muutokset esineiden muodossa tai rakenteessa.
  • Esineiden liikuttaminen ajatusten voimalla sekä liikkeen tai tapahtumien ohjaaminen pelkkien ajatusten voimalla.
  • Levitaatio eli ilmaankohoaminen, leijunta, kohteiden nostaminen ajatusten voimalla.
  • Kaukosiirto eli esineiden kaukosiirtäminen ajatusten voimalla (teleportaatio).
  • Apportit eli esineiden ilmestyminen tyhjiin tiloihin tai kulkeminen kiinteän aineen lävitse.
  • Räyhähenget (poltergeistit).
  • Suora mentaalinen yhteys eläviin järjestelmiin eli vaikuttaminen biologisiin järjestelmiin pelkkien ajatusten voimalla (Bio-PK).
  • Ajatusvalokuvaus.
C Etäältä esineisiin, eliöihin ja tapahtumiin vaikuttaminen ilman tunnettuja keinoja.
D Muut

Yllä lueteltujen ilmiöiden ulkopuolella on vielä joukko muita paranormaalin tutkimuksen kohteita, kuten jälleensyntyminen ja epätavalliset parantamismenetelmät. Laajempi jaottelu alla.lähde?

Muita väitettyjä paranormaali-ilmiöitä

  • Parapsyykkiset ilmiöt
    • Motoriset ilmiöt
    • Kognitiiviset ilmiöt
      • ESP
        • Prekognitio
        • Ennustukset
        • Enneunet
        • Ennenäyt
      • Telepaattiset ilmiöt
      • Retrokognitio
        • Psykoskopia
        • Jälleensyntymämuistot
    • Mediaaliset ilmiöt
  • UFO-ilmiöt
    • Tunnistamattomat lentävät kohteet
      • Kaukohavainnon kohteet
        • Yövalot
        • Yökiekot
        • Päiväkiekot
        • Tutkahavainnon kohteet
        • Tutka/näköhavainnon kohteet
      • Lähihavainnon kohteet
      • Enkelinhiukset
    • Tunnistamattomat astronomiset kohteet
      • Planetologiset anomaliat
      • Tunnistamattomat signaalit
    • Tunnistamattomat vedenalaiset kohteet
      • Kaukohavainnon kohteet
      • Lähihavainnon kohteet
    • Tunnistamattomat laskeutuneet kohteet
      • Laskeutumisjäljet
    • Abduktiot
      • Makuuhuonesieppaukset
      • Maantiesieppaukset
    • Ufokontaktit
  • Parantamisilmiöt
    • Healing
      • Kaukoparannus
      • Lähiparannus
      • Kosketusparannus
    • Henkikirurgia
  • Fortilaiset ilmiöt
    • Uskonnolliset ilmiöt
      • Stigmat
      • Ilmestykset
      • Itkevät patsaat yms.
    • Poikkeavat luonnonilmiöt
    • Supernerous
      • Laskentaeksentrikoiden kyvyt
      • Muistieksentrikoiden kyvyt

Usko paranormaaliin

Dosentti Marjaana Lindemanin johtaman tutkimuksen ”Taikauskon vetovoima” mukaan käsitykset, joita on nimitetty joko paranormaaliksi, taikauskoksi, yliluonnolliseksi tai maagiseksi eli taikuudeksi, ovat kaikki yksi ja sama asia. Paranormaaleja uskomuksia voidaan parhaiten selittää yksilön taipumuksella nojautua lapsuudenaikaisiin, eritytymättömiin käsityksiin todellisuudesta. Näissä käsityksissä sekoitetaan elottomien, elollisten ja mielellisten asioiden keskeiset ominaisuudet. Aikuisilla nämä sekaannukset voivat toimia tieteellisen tiedon rinnalla. Voidaan puhua yleisestä taipumuksesta uskoa paranormaaliin.[4]

Tutkimukseen osallistui suuri määrä eri koulutustasojen opiskelijoita ympäri Suomea. Tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijoilla on vain vähän paranormaaleja uskomuksia, vähemmän kuin alemman asteen koulutuksen opiskelijoilla. Jos yliopisto-opiskelijoilla on paranormaaleja uskomuksia, koulutustaso ei vähennä niitä.[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ NetMot kielisanakirja mot.kielikone.fi. Arkistoitu 12.7.2012. Viitattu 27.12.2012. Fi
  2. ↑ Braude, 1979). Brauden määritelmää käsitellään artikkelissa Kivinen, S. Albert: Mitä 'paranormaaleilla ilmiöillä' tarkoitetaan? Teoksessa Häyry ym., 1989.
  3. ↑ Kivinen, S. Albert: ”Mitä 'paranormaaleilla ilmiöillä' tarkoitetaan?”.
  4. ↑ a b Usko yliluonnolliseen peräisin lapsuudesta 29.11.2006. Suomen Akatemian viestintä. Arkistoitu 29.9.2007.

Kirjallisuutta

  • Jeena Rancken: Yliluonnollinen kokemus : tulkinta, merkitys ja vaikutus. Vastapaino, 2017. ISBN 978-951-768-582-5.
  • Braude, Stephen E.: ESP and psychokinesis: A philosophical examination. Philosophical monographs, 3rd annual series. Revised edition: BrownWalker Press, 2002. Philadelphia: Temple University Press, 1979. ISBN 0-87722-163-4. (englanniksi)
  • Goode, Erich: Paranormal belief: A sociological introduction. Prospect Heights, Illinois: Waveland Press, 2000. ISBN 1577660765. (englanniksi)
  • Humphrey, Nicholas: Soul searching: Human nature and supernatural belief. Oxford: Chatto & Windus, 1995. ISBN 978-0-09-927341-7. (englanniksi)
  • Heta Häyry & Karttunen, Hannu & Virtanen, Matti (toimittajat): Paholaisen asianajaja: Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1989. ISBN 951-9269-48-7. Teoksen verkkoversio.
  • Marjaana Lindeman-Viitasalo (toim.): Toden näköiset harhat. Helsinki: Duodecim, 1995. ISBN 951-8917-70-1.
  • Selin, Risto: Ihmeellinen maailma: Skeptikon tietosanakirja. Helsinki: Ursa, 2001. ISBN 952-5329-19-4. Teoksen verkkoversio.
  • Selin, Risto, Ollikainen, Marketta & Salmi, Ilpo V. (toim.): Paholaisen asianajajan paluu: Opaskirja skeptikolle. Helsinki: Ursa, 1997. ISBN 951-9269-88-6.
  • Wiseman, Richard: Yliluonnollinen ilmiö. (Paranormality, 2011.) Suomentanut Tuija Tuomaala. Jyväskylä: Atena, 2012. ISBN 978-951-796-817-1.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paranormaali ilmiö.
  • Radio-ohjelmia kokemuksista Yhdysvalloissa. (englanniksi)
  • PSI ajassa ja tilassa. Parapsykologian yliopistotasoista nykytutkimusta koskeva kartoitus.
  • Kirkon tiedotuskeskus, Tilastoja 1998 (Arkistoitu – Internet Archive).
  • Paranormaali Blogi (kokemuksia, uutisia, videoita ja kuvia paranormaaleista tapauksista).
  • Paranormaali.com: Videoita, kuvia, artikkeleita ja uutisia eri puolilla maailmaa sattuneista paranormaaleista tapauksista (Arkistoitu – Internet Archive).
  • Henkientalo.com: Aaveiden tyypit. Yleisimpiä paranormaaleja ilmiöitä listattuna.
  • Mysteerien-maailma(ent. paranormaali.com): paranormaaileihin ilmiöihin liittyviä uutisia ja keskustelua (Arkistoitu – Internet Archive).