Pengerjoen valuma-alue
Pengerjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.54) on Jämsän reitin valuma-alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 410,37 neliökilometriä. Valuma-alueelle voidaan laskea myös noin 408 neliökilometrin pinta-ala [1]. Alueen järvisyys on 2,68 %. Vesistön valuma-alueen alarajana on Jämsänvesi–Petäjävesi, johon alajuoksun Pengerjoki laskee Petäjäveden kirkonkylässä. Jämsänvesi kuuluu seuraavalle Petäjäveden alueelle (14.53). Pengerjoki muodostaa osan Jämsän reitin pääuomaa.[2][3][4]
Valuma-alue
Sijainti Kymijoen vesistössä
Kymijoen vesistö (vesistötunnus 14) laskee Kymijokena Suomenlahteen Kotkassa ja Pyhtäällä. Kymijoki saa alkunsa Päijänteestä, joka sisältyy Suur-Päijänteen alueeseen (14.2). Päijänteeseen laskevista joista yksi on Jämsänjoki, joka on Jämsän reitin valuma-alueen (14.5) laskujoki. Se laskee siihen lännestä päin. Pengerjoen valuma-alue (14.54) sijaitsee tämän reitin latva-alueella.[3]
Jämsän reitin valuma-alue, samoin kuin läntinen Pengerjoen valuma-alue, jää Kymijoen länsipuolelle ja se rajoittuu länsipuolella sijaitsevan Kokemäenjoen vesistöön (35). Pengerjoen valuma-alueen länsisivulla kulkee siten vesistöjen välinen vedenjakaja.[3]
Valuma-alueen jakovaiheet
Pengerjoen valuma-alue on jo toista jakovaihetta ja siitä erotellaan enää kolmannen jakovaiheen alueita, jotka ovat seuraavat yhdeksän aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen [3][4]:
- Pengerjoen alaosan alue (14.541) → Petäjäveden alue (14.53)
- Merovenjoen valuma-alue (14.549)
- Ohrajoen valuma-alue (14.548)
- Pengerjoen keskiosan alue (14.542)
- Kuhanjoen valuma-alue (14.544)
- Vekurinjoen valuma-alue (14.545)
- Haarapuron valuma-alue (14.547)
- Pengerjoen yläosan alue (14.543)
- Rajajoen valuma-alue (14.546)
Pääuoma
Pengerjoen valuma-alueen pääuomaan voidaan valita ne jokihaarat, joiden virtaama on suurin. Suuri virtaaman on verrannollinen suureen valuma-alueeseen, joka on pääuomaan valitsimisen eräs tärkeä kriteeri. Pengerjoen nimikko-osuus on mittaustavasta riippuen 33–36 kilometriä pitkä. Se alkaa kohdasta, jossa Hiukkasjoki ja Rajajoki yhtyvät toisiinsa. Koska Hiukkasjoen valuma-alueen pinta-ala on noin 43 neliökilometriä (km²) ja Rajajoen noin 24 km², voidaan pääuomaksi ottaa Hiukkasjoki. Hiukkasjoki on neljä kilometriä pitkä ja se alkaa kohdasta, jossa Syrjäjoki ja Kangaspuro yhtyvät. Näistä Kangaspuro kuuluu noin 21 km² pinta-alalla pääuomaan, sillä Syrjäjoen valuma-alue on vain noin 12 km² laajuinen. Parikilometrinen Kangaspuro alkaa Kangasjärvestä, jonka alkuosuus jää Lauttapuron yhtymäkohdassa kuitenkin sivupuroksi. Parikilometrinen Lauttapuro alkaa Lauttajärvestä, joka muodostaa pääuomansa latvajärven. Lauttapuron valuma-alueen pinta-alaksi jää vielä noin 10 km². Tässä ei määritetä enää Lauttajärveen laskevista lyhyistä suo-ojista se, joka voisi vielä kuulua pääuomaan.[1][2][5]
Jokia
Pengerjoen sivu-uomia
Pengerjoen suurimpina sivu-uomina on kolme sivujokea ja muutamat sivuojat, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa.
| Sivu-uoman nimi suom. | Pääuoman kohta | Etäisyys Jämsänvedestä (km) | Pituus (km) | Virtaama (MQ m³/s) | Valuma- alue (km²) | Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan | |||||||
| Merouvenjoki | Pengerjoki | 1 | 73 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Ohrajoki | Pengerjoki | 9 | 1,1 | 103 | 2,2,2,–,4,3 | ||
| Kulhanjoki | Kulhanjoki | 13 | 0,5 | 55 | 2,2,2,–,4,3 | ||
| Vekurinjoki | 22 | 0,3 | 22 | 2,–,2,–,4,3 | |||
| Härkäpuro | 24 | 2,–,2,–,–,– | |||||
| Haarapuro | 25 | 11 | 2,–,2,–,–,3 | ||||
| Nikkarispuro | 28 | 2,–,2,–,–,– | |||||
| Ronunpuro | 29 | 2,–,2,–,–,– | |||||
| Tervatehtaanpuro | Peurala | 31 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Honkapuro | Peurala | 34 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Rajajoki | 36 | 24 | 2,–,2,–,–,3 | ||||
| Pengerjoki alkaa Rajajoen ja Hiukkasjoen yhtymäkohdasta. Hiukkasjoki jatkaa pääuomana yläjuoksulla, jota on vielä jäljellä noin 13 kilometriä. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([1]), 4 = Vesihallituksen koski-inventointi, 1980 [6]
Pääuoman yläjuoksun sivu-uomia
Pengerjoen pääuoman yläjuoksulla on pieniä sivujokia tai -puroja, jotka on lueteltu alla sijaitsevassa taulukossa. Taulukon tietojen lähteet on esitelty taulukon alla ja eritelty riveittäin taulukon oikeassa sarakkeessa. Sivu-uoman etäisyys on mitattu Rajaojan yhtymiskohdasta.
| Sivu-uoman nimi suom. | Pääuoman kohta | Etäisyys Rajaojasta (km) | Pituus (km) | Virtaama (MQ m³/s) | Valuma- alue (km²) | Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Pengerjoki laskee Jämsänvesi–Petäjäveden pohjoisrantaan | |||||||
| Ahvenisenpuro | Hiukkasjoki | 2 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Syrjäjoki | Hiukkasjoki | 4 | 12 | 2,2,2,–,–,3 | |||
| Vasikkopuro | Kangaspuro | 6 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Kangaspuro | Lauttapuro | 7 | 2,2,2,–,–,– | ||||
| Lauttapuroa on Kangaspuron yhtymäkohdasta yläjuoksulle päin yli neljä kilometriä jäljellä. Lauttapuro saa alkunsa Lauttajärvestä. | |||||||
Lähteet: 1 = sivujoen oma artikkeli, 2 = Karttapaikan verkkopalvelu, 3 = katsottu Suomen ympäristökeskuksen VALUE-palvelusta ([1])
Järviä
Pengerjoen sivu-uomissa on joitakin Pengerjoen virtaamiin vaikuttavia järviä. Pengerjoen latvajärviä ovat Rajajoen valuma-alueen Haukijärvi ja Hoikka-Viheriä, ja Hiukkajoen latvajärviä Lauttajärvi ja Ahveninen. Haukijärven korkeustaso on 208,4 metriä mpy ja Hoikka-Viheriän 215,5 metriä mpy. Niiden kaakkoispuolella sijaitsevan Lauttajärven korkeustaso on 230,3 metriä mpy ja Ahvenisen 201,0 metriä mpy. Jämsänvesi–Petäjäveden korkeustaso on 111,1 metriä mpy., joten pudotusta esiintyy paljon. Vekurinjoen latvajärvi on pieni Vekurinlampi, Haarajoella se on suuri Haarajärvi, Kulhapäänjoen latvajärviä ovat Isojärvi ja Kulhapää, Ohrajoen sivujoen lähdejärvi on Sakarijärvi ja Merouvenjoen suuria järviä ovat peräkkäiset Ala-Meronen, Naula-Meronen ja Kolu-Meronen. Pääuoman varrellakin on järviä; niitä ovat esimerkiksi Mommiojärvi, Iso-Hete ja Pieni-Hete.[2][7][3]
Lähteet
- ↑ a b c d Pengerjoen valuma-alueen pinta-alamääritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 21.11.2022
- ↑ a b c Pengerjoki, joensuu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ a b c d e Pengerjoen valuma-alue (14.54) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 4.6.2019.
- ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
- ↑ Pengerjoki, lähde (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.11.2022.
- ↑ Koski-inventointi, s. 75–76. raportti 188. Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2022).
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 24.11.2022.
Jämsän reitin valuma-alue (14.5)
| Kymijoen vesistö (14) | Kymijoen alue (14.1) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Leppäveden–Kynsiveden alue (14.3) • Viitasaaren reitin valuma-alue (14.4) • Jämsän reitin valuma-alue (14.5) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) • Rautalammin reitin valuma-alue (14.7) • Sysmän reitin valuma-alue (14.8) • Mäntyharjun reitin valuma-alue (14.9) | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Rajautuvat vesistöt ja osa-alueet: | Kokemäenjoen vesistö (35) • Suur-Päijänteen alue (14.2) • Saarijärven reitin valuma-alue (14.6) | ||||||||||||||||||
| Jämsänjoen alue (14.51) | noin 90 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Iso Rautaveden alue (14.52) | noin 100 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Petäjäveden alue (14.53) | noin 20 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Pengerjoen valuma-alue (14.54) | noin 80 kohdetta
| ||||||||||||||||||
| Ala-Kintauksen valuma-alue (14.55) | noin 40 kohdetta
|
