Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto

Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinto on Pohjoismaiden neuvoston myöntämä vuosittainen palkinto, joka myönnetään ”pohjoismaiselle yritykselle, organisaatiolle tai henkilölle, joka on esikuvallisesti ottanut luonnon ja ympäristön huomioon toiminnassaan tai joka on muutoin antanut merkittävän panoksen luonto- ja ympäristötyöhön”, kuten neuvosto perustelee. Palkintoa on jaettu vuodesta 1997.[1]

Palkitut

  • 1995: Torleif Ingelög (Ruotsi)
  • 1996: Inuit Circumpolar Conference (Grönlanti)
  • 1997: Institut for Produktudvikling, Tanskan teknillinen yliopisto (Tanska)
  • 1998: Jarðvegsvernd-hanke ja sen johtaja Ólafur Arnalds (Islanti)
  • 1999: Ålands Natur & Miljö (Ahvenanmaa)
  • 2000: Ympäristöjärjestö Bellona (Norja)
  • 2001: Mats Segnestam (Ruotsi)
  • 2002: Arne Næss (Norja)
  • 2003: Nuorisojärjestö Luonto-Liitto ry (Suomi)
  • 2004: Coalition Clean Baltic
  • 2005: Ann-Cecilie Norderhaug (Norja)
  • 2006: Bogi Hansen (Färsaaret)
  • 2007: Albertslundin kunta (Tanska)
  • 2008: Marorka (Islanti)
  • 2009: Ulkoilujärjestö I Ur och Skur (Ruotsi)
  • 2010: Merkur Andelskasse (Tanska), Ekobanken (Ruotsi) ja Cultura bank (Norja)
  • 2011: Scandic Hotels (Norja)
  • 2012: Olli Manninen, uraauurtavasta metsiensuojelutyöstä pohjoisten metsien puolesta (Suomi)[2]
  • 2013: Selina Juul, ruokahävikkiä vähentävä Stop Spild Af Mad -liike (Tanska)
  • 2014: Reykjavík (Islanti)
  • 2015: SEV, energiayhtiö (Färsaaret)
  • 2016: Steen Olesen ja Klaus Pedersen "Too Good to Go" -mobiilisovellus (Tanska)[3]
  • 2017: Jonne Hellgren, RePackin johtaja, yrityksen pakkaustuotteesta, joka ottaa huomioon ympäristön (Suomi)[4]
  • 2018: PISUNA luonnonvaraneuvosto Attussa (Grönlanti).[5]
  • 2019: Greta Thunberg (Ruotsi) – Ei ota palkintoa vastaan[6]
  • 2020: Jens-Kjeld Jensen (Färsaaret)[7]
  • 2021: Big Climate Database -tietopankki (Tanska)[8]
  • 2022: Maarianhaminan kaupunki (Ahvenanmaa)[9]
  • 2023: Renewcell (Ruotsi)[10]

Lähteet

  1. ↑ ´Tietoa Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnosta Norden.org. Viitattu 30.10.2019. [vanhentunut linkki]
  2. ↑ Pohjoismaiden Neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto metsäaktivisti Olli Manniselle Ympäristöministeriö. 22.5.2012. Arkistoitu 30.10.2019. Viitattu 30.10.2019.
  3. ↑ Silas Bay Nielsen: Oversigt: Her er alle modtagerne af Nordisk Råds priser 1.11.2016. DR.
  4. ↑ Pakkauspalvelulle ympäristöpalkinto 2.11.2017. yrittäjät.fi. Viitattu 30.10.2019.
  5. ↑ Andersen, E.Ø (2.10.2018). Miljøpris til grønlandske fangere. Deres viden kan bruges på linje med forskernes. https://politiken.dk/indland/art6807991/Deres-viden-kan-bruges-på-linje-med-forskernes
  6. ↑ Jaana Hevonoja: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnot Tanskaan ja Norjaan Yle.fi, uutiset. 30.10.2019. Viitattu 30.10.2019.
  7. ↑ Ville Vedenpää: Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – "En uskonut, että saisin sitä koskaan" Yle Uutiset. 27.10.2020. Yleisradio. Viitattu 27.10.2020.
  8. ↑ Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin, Suomi jäi ilman Helsingin Sanomat. 2.11.2021. Viitattu 3.12.2021.
  9. ↑ Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 ympäristöpalkinto Maarianhaminan kaupungille 1.11.2022. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Viitattu 1.11.2022.
  10. ↑ Delte ut Nordisk råds Miljøpris - følg Nordisk råd-prisene her 31.10.2023. VG.no. Viitattu 31.10.2023. (norjaksi)