Presiöösi

Presiöösi tai presiöösi tyyli (ransk. précieux arvokas, kallisarvoinen) oli italialaisilta marinisteilta ja keskiajan hovikirjallisuudesta vaikutteita saanut hienostuneen kielen ja tapakulttuurin kultti Ranskan ylhäisön piirissä 1600-luvun alkupuolella. Salongeilla oli presiöösin tyylin leviämisessa merkittävä osuus. Tyylin huomattavia saavutuksia ovat Madeleine de Scudéryn mammuttiromaanit Artaméne, ou le Grand Cyrus (1649-53, Artamène eli suuri Cyrus) ja Clélie, histoire romaine (1654-60, Clelia, roomalainen tarina). Hienostelu johti kuitenkin yhä suurempaan keinotekoisuuteen ja teeskentelyyn, jota Molière pilkkaa komediassaan Les Précieuses ridicules (1659, Sievistelevät hupsut). Presiöösiä kirjallisuutta harrastettiin myös Italiassa, Espanjassa, Saksassa ja Englannissa.^[1]