Ruisrääkkä

Ruisrääkkä
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumalliset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Kurkilinnut Gruiformes
Heimo: Rantakanat Rallidae
Suku: Rääkät Crex
Laji: crex
Kaksiosainen nimi

Crex crex
(Linnaeus, 1758)

Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä
Ruisrääkän levinneisyys, pesimisalue keltaisella ja talvehtimisalue sinisellä
Katso myös

  Ruisrääkkä Wikispeciesissä
  Ruisrääkkä Commonsissa

Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK
Crex crex

Ruisrääkkä (Crex crex) on maalaismaisemassa elävä rantakanalaji, joka taantui voimakkaasti 1900-luvulla.

Koko ja ulkonäkö

Ruisrääkkä on kooltaan 20–30 senttimetriä pitkä.[3][4] Sen höyhenpuku on väritykseltään harmaankellanruskea. Sillä on siniharmaa silmäkulmanjuova ja harmaat rinnansivut, naaraalla harmaa sävy on koirasta heikompi. Selkäpuolelta ruisrääkkä on voimakkaasti tummatäpläinen. Siivissä on punaruskeat laikut.[3]

Ruisrääkän soidinääni on kaksiosainen, sekunnin välein toistuva rääk-rääk, joka voi jatkua useita tunteja.[4] Muuten lintu on hiljainen.[3]

Vanhin suomalainen rengastettu ruisrääkkä on ollut vähintään 3 vuotta 3 kuukautta 24 päivää vanha.[5]

Levinneisyys

Ruisrääkkä pesii Euroopassa 45. leveysasteen pohjoispuolella napapiirille asti sekä Länsi-Aasiassa. Se on muuttolintu, joka talvehtii Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.[6] Pääesiintymisalueita ovat Venäjä, Baltian maat ja Valko-Venäjä. Suomessa koko Etelä-Suomessa, laulavien lintujen parimäärät vaihtelevat vuosittain ja alueittain. Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu hieman vajaa 100 000 paria. Suomessa arvioidaan pesivän noin 7 000–12 000 paria. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut.[7]

Elinympäristö

Ruisrääkkä elää pelloilla ja laidunmailla, sekä kuivahkoilla ahoilla ja niityillä.[8] Sitä tavataan myös rantaniityillä ja jopa ruovikoiden reunavyöhykkeillä.

Ruisrääkkä tien reunassa

Lisääntyminen

Ruisrääkkänaaras munii 7–13 harmaa- ja vaalenruskeatäpläistä munaa, joita se hautoo 16–19 vuorokautta. Naaras hoitaa poikaset yksin.[4]

Ravinto

Ruisrääkkä syö lähinnä hyönteisiä. Myös nilviäisiä, matoja, pieniä sammakoita, pikkunisäkkäitä ja vihreitä lehtiä.[9] Ruisrääkän herkkua ovat myös perhosen toukat.

Lähteet

  1. BirdLife International: Crex crex IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.4.2014. (englanniksi)
  2. Jari Valkama: Ruisrääkkä – Crex crex Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b c Svensson, Lars: Lintuopas - Euroopan ja Välimeren alueen linnut, s. 56. Otava, 2010. ISBN 978-951-1-21351-2.
  4. a b c Laine Lasse J.: Suomalainen lintuopas, s. 115. WSOY, 2009. ISBN 978-951-0-26894-0.
  5. Lintujen ikäennätykset Luomus. 28.5.2019. Viitattu 19.7.2020.
  6. Ruisrääkkä, kesäyön narisija BirdLife Suomi. Arkistoitu 12.3.2012. Viitattu 28.3.2010.
  7. http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/ruisraakka
  8. BirdLife Suomen ruisrääkkäprojekti BirdLife Suomi. Arkistoitu 24.4.2010. Viitattu 28.3.2010.
  9. Ruisrääkkä 2010. LuontoPortti. Viitattu 28.3.2010.

Aiheesta muualla

  • Ruisrääkkä Lintukuva-verkkopalvelussa
  • Levinneisyys Suomen lintuatlaksessa
  • Ääninäyte Taivalkosken lukion sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  • Mäki, Jarno & Rinne, Juhani 1985: Ruisrääkkäpoikue Hausjärvellä 1984 eli miksi ruisrääkkä hävisi? - LIntumies 1.1985 s. 72–73. LYL.
  • ITIS: Crex crex (englanniksi)

 

Taksonitunnisteet