Yrjö Länsiluoto

Yrjö Aleksanteri Länsiluoto (26. maaliskuuta 1890 Tampere – 22. syyskuuta 1954 Helsinki) oli suomalainen kouluneuvos ja päätoimittaja.[1][2]

Länsiluoto pääsi ylioppilaaksi 1910 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1920 ja maisteriksi 1921. Hän oli toimitussihteerinä Tampereen Sanomat, Karjalan Aamu ja Yhteishyvä-lehdissä sekä Oy Maaseudun Sanomain isännöitsijänä ja lehden päätoimittajana 1922–1923. Tämän jälkeen Länsiluoto oli Tuusulan kansanopiston johtajana 1923–1934 ja sen jälkeen vuodesta 1934 kouluhallituksen kansanopetusosastolla kouluneuvoksena. Länsiluoto oli lisäksi Järvenpään yhteiskoulun uskonnon opettajana 1928–1932 ja pakolaiskansakoulujen tarkastajana 1935–1939. [1][3]

Länsiluoto toimi kansanopisto- ja kansankorkeakoulukomiteoiden puheenjohtajana, Kansanvalistusseuran esimiehenä ja Suomen Kansanopistoyhdistyksen sihteerinä. Hän oli muun muassa Kordelinin säätiön hallituksen jäsen ja Suomen Nuorison liiton kunniajäsen.[1]

Julkaisuja

  • Tuusulan kansanopisto 1907-1927 ; toimituskunta Yrjö Länsiluoto ym. Tuusulan kansanopisto, Kerava 1927
  • Nuorten matkassa eestien mailla. Kerava 1929
  • Nuorisoseurat ja heimotyö. Porvoo 1931
  • Tuusulan kansanopisto 1907-1932 ; toim. Yrjö Länsiluoto. Tuusulan kansanopisto, Kerava 1932
  • Medborgarfostran i de kristliga folkhögskolorna : föredrag. Kristliga folkhögskolan i Nykarleby, Jakobstad 1947

Lähteet

  1. ↑ a b c Kouluneuvos Yrjö Länsiluoto kuollut, Karjalan Heimo 10/1854 s. 109
  2. ↑ Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto > Vuosina 1950-1958 kuolleiden henkilöiden hakemistokortit
  3. ↑ Kouluneuvos Yrjö Länsiluoto 60-vuotias, Laatokka 24.03.1950, nro 69, s. 3, Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot

Aiheesta muualla

  • Liivin kansaa katsomassa, Hels. Sanomille kirj. Yrjö Länsiluoto Helsingin Sanomat Viikkoliite 23.09.1928, nro 39, s. 3. Kansalliskirjaston Digitoidut aineistot