Ludwig Quidde
Ludwig Quidde (23. maaliskuuta 1858 – 4. maaliskuuta 1941) oli saksalainen pasifisti, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1927.[1]
Tausta ja elämä
Ludwid Quidden elämää sävytti elämä neljän eri saksalaisen yhteiskuntajärjestelmän alaisuudessa. Aluksi, vuoteen 1890 saakka, rautakansleri Otto von Bismarck hallitsi yhteiskuntaa, ja sen jälkeen vuoteen 1918 Saksa oli henkilöitynyt Hohenzollernien keisarikuntaan. Sitten vuorossa oli 1918–1933 Weimarin tasavalta, ja lopulta vielä vanhuksena hän sai kokea natsi-Saksan ja Adolf Hitlerin yhteiskunnan. Hän lähti kuitenkin maanpakoon Sveitsiin melkein heti natsien noustua valtaan.
Ludwig Quidde syntyi hyvinvoivaan porvarilliseen kauppiasperheeseen ja vietti lapsuutena Bremenissä. Hän opiskeli historiaa, ja jo varhain hän aloitti aktiivisen toimintansa Saksan rauhanyhdistyksessä (Deutsche Friedensgesellschaft). Jo nuorena hän vastusti kansleri Bismarckin politiikkaa.
Vuonna 1894 hän julkaisi 17-sivuisen kirjasen Caligula. Eine Studie über römischen Caesarenwahnsinn, jossa oli 79 alaviitettä. Tässä lyhyessä esseessään hän käsitteli yhteneväisyyksiä Rooman keisarikunnan ja oman aikansa välillä. Kirjoittaja löysi paljon yhtäläisyyksiä keisari Caligulan ja Saksan keisari Vilhelm II:n välillä; molemmille oli tyypillisistä esimerkiksi megalomania. Kirjan jälkiseuraukset olivat tuhoisat, sillä hän oli vaatinut kirjasen julkaisua omalla nimellään. Quidde joutui luopumaan akateemisesta urastaan historioitsijana.
Quidden saatua rauhantyöstään Nobelin rauhapalkinnon vuonna 1927 oli itsestään selvää, ettei hän enää olisi voinut asua voimalla aseistuvassa natsihallinnon Saksassa. Hän lähti maanpakoon vuonna 1933 ja kuoli maanpakolaisuudessa Sveitsissä.
Keskeiset teokset
- Caligula: Eine Studie über römischen Cäsarenwahnsinn. Leipzig, Wilhelm Friedrich, 1894.
- Der erste Schritt zur Weltabrüstung. Berliini, Hensel, 1927.
- European Militarism before the War, in World Tomorrow, 9 (lokakuu, 1926) 161–162.
- The Future of Germany, in Living Age, 321 (huhtikuu 5, 1924) 635–638.
- Recollections of a Stutterer, in Living Age, 328 (helmikuu 13, 1926) 360–363.
- Die Schuldfrage. Berliini, Schwetschke, 1922.
- Shall There Be a Germany Irredenta?, in Living Age, 302 (Syyskuu 6, 1919) 583–585.
- Sollen wir annektieren? Denkschrift des Bundes Neues Vaterland. Berliini, 1915.
- Taube, Utz-Friedebert, Ludwig Quidde: Ein Beitrag zur Geschichte des demokratischen Gedankens in Deutschland. Kallmünz über Regensburg, Lassleben, 1963.
- Wehberg, Hans, ed., Ludwig Quidde: Ein deutscher Demokrat und Vorkämpfer der Völkerverständigung. Offenbach am Main, Bollwerk, 1948.
Lähteet
- ↑ The Nobel Peace Prize 1927 Nobelprize.org – The Official Website of the Nobel. Viitattu 15.7.2012. (englanniksi)
Nobelin rauhanpalkinnon saajat
| ||||||||||||||||||
